Olin just koiruuden kanssa lenkillä ja mietin, mitä tekisin jos hääpäivänä sataisi... Kun tuolle ilmallehan ei kukaan mitään mahda niin mikseipä ottaisi siitä positiivisimmat puolet irti!!! ;D
Ensinnäkin ostaisin aivan mielettömän upean sateenvarjon niin täydellisen ihanan ja häähumussahan ei kukkaron nyörejä kiristellä!? Ei ainakaan näin hurjan tärkeässä asiassa! ;)
Sateessahan saisi varmaankin aivan upeita valokuvia, erilaisia ja tietysti sen upeen varjon kanssa!
Illan hämärtyessä olisi tosi tunnelmallista juhlia häitä kynttilöiden palaessa ja sateen ropistessa katolle.
Niin ja ihan ehdoton maailman herkullisimmat ja makeimmat kumpparit!!! Mulla taitaa sellaset jo ollakin sain rakkailta äitienpäivä lahjaksi ja ihan tosi ne jalassa saa mielen iloiseksi. Näin justiin isänkin pihalla ja se heti huusi että mikäs pinkki saapas sieltä tulee! :)
Kuitenkin täytyy muistaa, että tärkeintä siinä päivässä ei ole täydellinen puku, auringonpaiste tai edes se kampaus! ... Tärkeintä on että menee naimisiin rakkaimpansa kanssa!!! Lupaa elämänsä toiselle olla aina siinä vierellä vaikka välillä tulisikin karikkoja tietäen että niistä selvitään jonka jälkeen tulee aurinkoisia onnellisia päiviä! Saada sellainen ihminen vierelleen joka kunnioittaa, luottaa ja rakastaa sua ehdoitta... Juuri sellaisena kuin olet!
Ja kuulkaas se on sellainen onni ettei minkäänlainen täydellisyyden upea hääpäivä merkitse mitään kun sellaisen onnen saa elämäänsä!
Meidän hääpäivänä hääkakku läsähti täydellisesti ja ihana muratti köynnös näytti enemmänkin kutistuneelle, ruskealle risulle, kakku maistui sokerille ja vihloi hampaissa.
En ollut muistanut morsiusneitojen kukkia ollenkaan... Mutta ehtihän ne hakea matkalla kirkkoonkin ;)
Itkeä pillitin kun isi talutti mua alttarille... Miettikää oikeesti!!! miltei rääyin en edes muista mitä isä mulle sanoi mulle matkalla, mutta voiiii kun olin niin onnellinen kun näin edessä olevan tulevan aviomieheni.
Hääautosta kun nousin, äiti toi meille kauniit lasit joissa oli vaaleanpunaista kuohuvaa... Niin ja sitten se ihana vaalenpunainen valuikin hetkisessä pitkin kaunista valkeaa pukuani... Jap!
Siinä se sitten oli keskellä pukua kauhean iso noro suttua ja siinäpä juuri se tahra on vieläkin! ;)
Kummisetäni soitti aivan mielettömän kauniin englantilaisen valssin johka oli sitten ehdottanut muutamaa pysähdystä valssin lomassa, jossa vain katsoisimme toisiamme silmiin ( tätä oltiin oikein harjoiteltukin) no ensimmäinen pysähdys meni hyvin, toisella rupesin nauramaan ja ihan lopussa kompastuin laahukseeni joka repesi ja meinasin lentää pyllylleni! Huomioikaa kaikki, että olen tanssinut kilpaa 9 vuotta... Olen vain mieletön toheltaja! Naurun remakkaan ja isoon suudelmaan se tanssi loppuikin sitten aivan ihanasti!
Niin ja serkku sitten köytti laahuksen niin tiukasti kiinni, että eipä meinannut lähteä puku päältä hääyönäkään! ;DD
Niin ja mun pikkusisko vihasi sen käyttämää hametta! Se oli traumaattista siskolle :) raukka!
Kaikesta tästä huolimatta, tiedättekö mitä!?!! Rakastin jokaista hetkeä siinä päivässä! ... Käsi sydämellä voin sanoa etten vaihtaisi yhtäkään hetkeä pois siitä päivästä! Se oli elämäni paras päivä ja kaikki rakkaat juhlivat meidän kanssa... Ja nyt olen saanut tuntea mieheni 20 vuotta, joista 10 ollaan oltu yhdessä ja 8 naimisissa... Tässä se tällähetkellä makaa pää sylissäni katsoo erittäin typerää ohjelmaa ja kyselee jos mentäisiin laittamaan iltapalaa! ...siis nyt me mennään laittamaan iltapurtavaa Yhdessä <3
Niin ja luulen ettei olisi haitannut vaikka olisi satanut! Ainakin kaapissa olisi nyt ihan mieletön sateenvarjo saappaineen sen sottasen hääpuvun vieressä! ;D
